Yhteisessä lainassa kumpikin lainanottaja vastaa koko lainasta, kunnes se on maksettu. Jos toinen lopettaa maksamisen, luotonantaja voi vaatia koko erän sinulta. Jos laina eräännytetään, vaatimus koskee koko jäljellä olevaa velkaa. Toisen puolesta maksamasi osuuden voit periä häneltä takaisin, mutta oikeus vanhenee kolmessa vuodessa jokaisesta maksusta erikseen, ellet vaadi rahoja häneltä. Alla on taulukko siitä, mitä luotonantaja voi vaatia missäkin vaiheessa, euroesimerkki takaisinperinnästä sekä ohjeet eroon, kuolemaan ja velkajärjestelyyn.
Lähteinä ovat Finlexin ajantasaiset lait sekä Oikeuspalveluviraston ja Verohallinnon ohjeet, tarkistettu 7.11.2026.
- Luotonantaja ei jaa yhteistä lainaa puoliksi. Se voi periä koko erän kummalta tahansa.
- Kulutusluoton voi eräännyttää, kun maksu on ollut myöhässä vähintään kuukauden. Silloin vaatimus koskee koko jäljellä olevaa velkaa.
- Esimerkissämme Laura maksaa Samin puolesta 5 522,32 euroa ja saa periä summan Samilta. Osa saatavasta vanhenee, jos hän odottaa lainan loppuun eikä vaadi rahoja.
- Yhteinen laina näkyy positiivisessa luottotietorekisterissä kummankin tiedoissa koko määrältään.
Mitä yhteisvastuu tarkoittaa?
Kun allekirjoitat velkakirjan yhdessä toisen kanssa, molemmat allekirjoittajat ovat velallisia. Oikeuspalveluviraston mukaan kumpikin vastaa lainasta, kunnes se on kokonaan maksettu. Jos sovit toisen kanssa, että kumpikin maksaa puolet, sopimus sitoo vain teitä kahta. Luotonantaja voi silti vaatia koko erää kummalta tahansa.
Laissa ei ole yleistä pykälää yhteisvastuusta. Se perustuu velkakirjaan ja velvoiteoikeuden periaatteisiin. Velalliset jakavat velan keskenään pääsääntöisesti tasan, elleivät ole sopineet muuta. Sama tasajako on kirjattu velan vanhentumisesta annettuun lakiin tilanteeseen, jossa velka vanhenee yhden velallisen osalta (19 §).
| Tilanne | Mitä luotonantaja voi vaatia | Peruste |
|---|---|---|
| Erä on myöhässä | Koko erän ja viivästyskoron kummalta tahansa velalliselta | Velkakirja ja yhteisvastuu |
| Maksu on viivästynyt vähintään kuukauden | Luotonantaja voi ilmoittaa eräännyttävänsä luoton, jos sopimus sen sallii. Kertaluotossa viivästyneen määrän on lisäksi oltava vähintään 10 % luoton alkuperäisestä määrästä, tai 5 %, jos myöhässä on useampi erä | Kuluttajansuojalaki 7:33 |
| Eräännytysilmoituksesta on kulunut neljä viikkoa (kaksi viikkoa, jos viivästyksestä on huomautettu aiemmin) | Koko jäljellä olevan velan. Eräännytys raukeaa, jos myöhässä oleva määrä maksetaan tässä ajassa | Kuluttajansuojalaki 7 luku |
| Maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää, ja kirjallisesta maksukehotuksesta on kulunut vähintään 21 päivää | Maksuhäiriömerkinnän luottotietoihin | Luottotietolaki 14 § |
Taulukko: luotonantajan keinot kulutusluotossa kuluttajansuojalain ja luottotietolain mukaan, tarkistettu 7.11.2026.
Kun luotonantaja vaatii eriä, jotka eivät vielä olisi erääntyneet, siitä on vähennettävä käyttämättä jäävän ajan luottokustannukset. Luottoa ei myöskään saa eräännyttää, jos viivästys johtuu kuluttajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta vastaavasta syystä, joka ei ole hänestä kiinni. Poikkeus on tilanne, jossa tämä olisi luotonantajalle ilmeisen kohtuutonta. Laki ei kerro, suojaako toisen velallisen sairaus myös sinua. Kerro syy luotonantajalle heti.
Laki puhuu maksuhäiriömerkinnässä velallisesta. Koska olet itse velallinen, merkintä voi tulla myös sinulle, vaikka erä jäi maksamatta toisen takia.
Positiivisessa luottotietorekisterissä yhteinen laina näkyy Verohallinnon mukaan kummankin tiedoissa koko määrältään, ja tiedoista näkee, että laina on jaettu. Kun haet itse lainaa, luotonantaja näkee siis koko yhteisen lainan, ei vain puolikasta. Rekisteriin ilmoitetaan myös yli 60 päivää kestänyt maksuviive.
Esimerkki: 12 000 euron laina, toinen lopettaa maksamisen
Laura ja Sami ottavat yhteisen 12 000 euron kulutusluoton viideksi vuodeksi. Nimelliskorko on 10 %, tilinhoitomaksu 8 euroa kuukaudessa, ja erät ovat yhtä suuria. Kuukausierä on 262,96 euroa, ja he sopivat maksavansa siitä puolet kumpikin, 131,48 euroa. Sami lopettaa maksamisen 18 kuukauden jälkeen, kun velkaa on jäljellä 9 004,08 euroa. Laura maksaa loput 42 erää yksin, jotta laina ei eräänny eikä kummallekaan tule maksuhäiriömerkintää. Esimerkki on kuvitteellinen.
| Laura | Sami | |
|---|---|---|
| Maksoi lainaa yhteensä | 13 411,29 € | 2 366,64 € |
| Osuus lainasta, kun 15 777,93 € jaetaan tasan | 7 888,97 € | 7 888,97 € |
| Maksoi yli oman osuutensa | 5 522,32 € | – |
Taulukko: esimerkin laskelma, kuvitteelliset luvut.
Laura saa periä Samilta 5 522,32 euroa. Jos Laura ei olisi maksanut ja laina olisi eräännytetty, luotonantaja olisi voinut vaatia häneltä koko jäljellä olevan 9 004,08 euron pääoman sekä erääntyneet korot ja kulut.
Takaisinperintään liittyy aikaraja. Lauran oikeus periä rahat Samilta alkaa vanhentua jokaisesta maksusta erikseen sinä päivänä, jona hän maksaa (vanhentumislaki 20 §). Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Jos Laura odottaa lainan viimeiseen erään eikä ole vaatinut Samilta mitään, kuuden ensimmäisen yksin maksetun erän Samin osuudet, yhteensä 788,88 euroa, ovat jo kolme vuotta vanhoja. Vanhentuminen katkeaa, kun Laura vaatii rahoja Samilta tai muistuttaa häntä velasta. Siitä alkaa uusi kolmen vuoden aika.
Näin toimit, kun toinen lopettaa maksamisen
- Maksa erät ajallaan, jos pystyt. Myöhässä oleva erä voi johtaa maksuhäiriömerkintään ja eräännytykseen, ja molemmat koskevat myös sinua.
- Ota yhteys luotonantajaan ennen eräpäivää. Kysy maksujärjestelyä tai lyhennysvapaata. Maksuviivästyksessä luotonantajan on tarjottava kohtuullisia maksujärjestelyjä, jos ne sopivat maksukykyysi (kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §).
- Pyydä lainan tilanne kirjallisena. Kysy jäljellä oleva velka, myöhässä olevat erät, korot ja kulut.
- Säilytä tositteet jokaisesta maksusta, jonka teet toisen puolesta. Tiliotteet riittävät.
- Vaadi toiselta hänen osuuttaan kirjallisesti. Kirjoita viestiin summa ja päivä, johon mennessä se pitää maksaa. Toista vaatimus vähintään kolmen vuoden välein, kunnes saat rahat.
- Jos toinen ei maksa, kysy neuvoa. Juristi tai julkinen oikeusapu neuvoo, miten saatavan voi periä.
Älä ota uutta lainaa erien maksamiseen. Jos rahat eivät riitä koko erään useana kuukautena, hae apua ennen kuin erät jäävät maksamatta.
Takuusäätiön Velkalinja 0800 9 8009 neuvoo maksutta ja nimettömänä. Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonta on myös maksutonta, ja neuvoja voi auttaa neuvotteluissa velkojien kanssa.
Yhteishakija vai takaaja?
Yhteishakija ottaa lainan yhdessä toisen kanssa, ja laina on hänen omaa velkaansa. Takaaja vastaa toisen velasta. Ero näkyy siinä, mitä lain suojasäännöt koskevat.
| Yhteishakija | Takaaja | |
|---|---|---|
| Kenen velka | Oma velka, olet lainanottaja | Toisen velka |
| Mistä vastaat | Koko lainasta alusta asti | Takaussitoumuksen mukaan. Omavelkaisessa takauksessa koko velasta heti, kun se on erääntynyt |
| Takauslain suoja | Ei koske | Esimerkiksi oikeus tietoihin, sovitteluun ja maksamiseen alkuperäisellä maksuohjelmalla |
| Keneltä perit maksamasi rahat | Toiselta velalliselta, yleensä hänen osuutensa | Velalliselta koko maksamasi summan |
| Positiivinen luottotietorekisteri | Koko laina näkyy omana velkanasi | Takaus näkyy takauksena |
Taulukko: yhteishakijan ja takaajan asema, takauslaki 361/1999 ja Oikeuspalveluvirasto, tarkistettu 7.11.2026.
Takauslaki koskee takausta toisen henkilön velasta (1 §). Yhteishakijana vastaat omasta velastasi, joten takaajan erityiset oikeudet eivät koske sinua. Takaajan asemasta kerromme oppaassa Lainan takaaja: mitä takaaja vastaa, jos lainanottaja ei maksa.
Ero, kuolema ja velkajärjestely
Ero. Ero ei muuta velkakirjaa. Pääset lainasta vain, jos luotonantaja suostuu vapauttamaan sinut, toinen ottaa lainan omiin nimiinsä tai laina maksetaan pois, esimerkiksi myymällä yhteinen omaisuus. Luotonantaja arvioi silloin, pystyykö lainaan jäävä maksamaan sen yksin.
Muista veloista puolisot eivät vastaa toistensa puolesta. Avioliittolain mukaan kumpikin puoliso vastaa yksin velasta, jonka on ottanut. Perheen elatukseen tehdystä velasta puolisot vastaavat yhdessä, mutta tämä ei koske rahalainaa, jonka toinen puoliso on ottanut (52 §). Avopuolisoista laissa ei ole vastaavaa sääntöä, joten avopuoliso ei vastaa lainasta, jota ei ole allekirjoittanut.
Kuolema. Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista, eivätkä perilliset vastaa niistä henkilökohtaisesti (perintökaari 21 luku 1–2 §). Yhteisen lainan toinen velallinen vastaa kuitenkin edelleen koko lainasta. Vainajan osuuden hän voi vaatia kuolinpesältä.
Velkajärjestely. Yhteisvastuulliset velalliset voivat hakea velkajärjestelyä yhdessä. Silloin yhteinen vakuudeton velka jaetaan kummankin maksuohjelmaan siinä suhteessa kuin velallisten taloudellinen asema edellyttää (velkajärjestelylaki 8 § ja 24 §). Jos vain toinen saa velkajärjestelyn, toinen vastaa luotonantajalle edelleen koko velasta.
Ennen kuin allekirjoitat yhteisen lainan
- Lue velkakirja ja tarkista, että olet velallinen koko summasta.
- Laske, pystytkö maksamaan koko erän yksin. Esimerkissämme se on 262,96 euroa kuukaudessa, ei 131,48 euroa.
- Kirjaa keskinäinen jako paperille, jos se poikkeaa puolikkaista.
- Ota huomioon, että laina näkyy luottotiedoissasi koko määrältään, kun haet myöhemmin muuta lainaa.
- Luotonantajan on arvioitava luottokelpoisuus ennen sopimusta. Kysy, miten se ottaa huomioon kummankin hakijan tulot ja muut velat.
Usein kysyttyä
Voinko maksaa toisen osuuden? Entä lahjavero? Voit, eikä luotonantajalle ole väliä, kumpi erän maksaa. Jos et aio periä osuutta takaisin, Verohallinto voi pitää maksamaasi lahjana. Sen ohjeen mukaan toisen henkilön asuntolainan maksaminen on lahja. Lahjaveroa on maksettava, kun samalta antajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 7 500 euroa tai enemmän (31.12.2025 asti 5 000 euroa). Esimerkissämme Laura maksaa Samin puolesta 36 kuukaudessa 4 733,28 euroa, mikä jää alle rajan. Isommasta lainasta kysy Verohallinnolta.
Vastaanko puolisoni lainasta, jota en ole allekirjoittanut? Et vastaa, jos kyse on rahalainasta, jonka puolisosi on ottanut yksin. Avioliittolain mukaan puolisot vastaavat yhdessä vain perheen elatukseen tehdyistä veloista, eikä tämä koske toisen puolison ottamaa rahalainaa.
Voiko luotonantaja periä velan suoraan minulta, vaikka toinen pystyisi maksamaan? Voi. Yhteisvastuussa luotonantajan ei tarvitse periä ensin toiselta. Takaisinperintä toiselta velalliselta on velallisten keskinäinen asia.
Lähteet
- Oikeuspalveluvirasto: Takaukset ja yhteisvastuullisuus
- Laki velan vanhentumisesta 728/2003 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku (Finlex, ajantasainen säädös)
- Luottotietolaki 527/2007 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 361/1999 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Avioliittolaki 234/1929 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Perintökaari 40/1965 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940 (Finlex, ajantasainen säädös)
- Verohallinto: Milloin pitää maksaa lahjaveroa?
- Verohallinto: Miten luottosi tallennetaan positiiviseen luottotietorekisteriin (25.4.2024)
- Verohallinto: Tietosi positiivisessa luottotietorekisterissä
- Takuusäätiö: Neuvonta Velkalinjalla ja chatissa
- Oikeuspalveluvirasto: Talous- ja velkaneuvonta